Nyt viimeistään alkaa käydä selväksi tämä rakentamisen ihanuus: kädet on niin likaset ettei ne lähe kuudella pesullakaan puhtaaksi ja kaiken kukkuraksi ensimmäinen rakkokin ilmesty respatyöläisen pehmeään kämmeneen! Vaan onpa sitä saatu taas aikaseksikin. Muottien irrottamisen jälkeen Rauno ja Raimo laitto vielä routaeristeet ja ajo murskeet pintaan, niin on siisti ja hyvä talon ympärystä kävelellä. Pohjan täytön jälkeen ollaan Rikun kans pari päivää käytetty stryroxien asentamiseen lattiavalun alle, ja eilen kävi Jukka ja Arppa kaverina Rikulle tälläämässä vesijohdot paikalleen. Tietty sinne hiekkaan upotettiin viemäriputket ennen styroxeja. Kaikki on millin tarkkaa touhua, että on putket siellä missä pitääkin sitten ku seiniä pystytellään. On se vaan kätevää ku on tuommosia monitoimimiehiä touhussa mukana, niin asiat hoituu ku ittestään. Kyllä siellä on ihmeesti löytyny minunki kaltaselle onnettomuusalttiille peukalokeskelläkämmentä-rakentajattarelle hommia :). Montaa työkalua en ole saanu kovin kauaa pitää käessä, mutta lapiota sentään (josta se rakkoki tuli!) ja kyllä siellä touhussaan saa olla, että saa piettyä paikat puhtaana ku toiset koko ajan silppuaa kaiken maailman styroxit ja putket pitkin poikin. No se heille suotakoon. Polttamalla niistä roskista selviää ;).

Tänään jatketaan auringon armotta porottaessa rautojen laittoa lattiavalun alle, eli ne betoniverkot pitää asetella näppärästi paikalleen. Niin meinasin jo unohtaa!: eilenhän minä tein hienon verkon vahvistukseksi takan alle paksusta harjateräksestä, eli ekaks katkoin rautatangon pätkiksi ja ne sitten surrinlangalla hienosti kieputtelin tangon pätkät verkoksi. Siinäpä ne käetki sai uutta väriä pintaan. Jos ei osaa talvella pitää hanskoja koiria valjastaessa niin miten sitten kesällä jotain tollasta näprätessä...! Mukavaa touhua ja tänään jatketaan. Pitää vain muistaa ottaa aurinkolasit mukaan, se on nimittäin tuo styrox yhtä kirkasta kattella ku valkoset hanget kevätauringossa Käsivarressa.